Monilokerokeräyksen kehittäminen: pienillä parannuksilla iso vaikutus kierrätysasteeseen

Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli noin 48 % vuonna 2024. Kehityssuunta on myönteinen, mutta taso jää edelleen EU:n tavoitteista. Vuodelle 2025 asetettu tavoite oli 55 %, ja seuraavat tavoitetasot ovat 60 % vuoteen 2030 mennessä sekä 65 % vuoteen 2035 mennessä. Mikäli tavoitteita ei saavuteta, seurauksena voi olla EU-tason sanktioita ja kasvavia kustannuksia, jotka kohdistuvat ensisijaisesti valtiolle ja välillisesti veronmaksajille. 

Monilokeroastia on keskeinen osa keräysjärjestelmää. Sen avulla voidaan vaikuttaa suoraan sekajätteen määrään, logistiikan kustannuksiin, kierrätysasteeseen sekä kuljetuksista syntyviin CO₂-päästöihin. 

Noin puolet suomalaisista asuu pientaloissa, joissa lajittelun rakenteet ovat usein kevyemmät kuin taloyhtiöissä. Pientaloissa lajittelu jää usein asukkaan oman aktiivisuuden varaan, jos kierrätettävät jakeet on vietävä alueellisiin keräyspisteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa kierrätettävistä materiaaleista päätyy sekajätteeseen.  

“Kierrätysaste ei nouse kampanjoilla, vaan rakenteellisilla ratkaisuilla”, Finncontin myyntijohtaja Mikko Kärkkäinen sanoo.  

Rosk’n Rollin toteuttamassa tutkimuksessa lähes 300 pientalon pihoille tuotiin monilokerokeräysastia. Tutkimuksen mukaan sekajätteen määrä pieneni kokeilun aikana, ja vuoden kuluttua monilokerokeräyksen aloittamisesta sekajätettä syntyi noin puolet vähemmän kuin ennen kokeilua. Samalla erilliskerättyjen jakeiden määrä kasvoi merkittävästi.  

Kokemukset näkyvät myös asukastyytyväisyydessä. Monilokerokeräyksen asiakastyytyväisyys on ollut yli 90 prosenttia. Kun lajittelu tehdään helpoksi, asukkaat sitoutuvat siihen. 

Miksi monilokeroastiaa ei sitten oteta laajempaan käyttöön? Päätöstä perustellaan usein kustannuksilla. Kärkkäinen muistuttaa, että pienen pilotin ja laajan alueellisen käyttöönoton kustannusrakenne eivät ole vertailukelpoisia:

“Jos vertaillaan 1 000 kiinteistön pilottia 10 000 kiinteistön alueeseen, kustannusrakenne näyttää täysin erilaiselta.”

“Jos kilpailutuksissa painotetaan vain hankintahintaa, menetetään mahdollisuus vaikuttaa kiertotalouteen rakenteellisesti”, Kärkkäinen muistuttaa. 

Finncontin valikoimassa on ratkaisuja, joissa keskimäärin 65 % jäteastioiden raaka-aineesta on kierrätettyä muovia. Valikoimasta löytyy myös 100 % kierrätysmateriaalista valmistettuja astioita. Lisäksi käytöstä poistuville astioille on rakennettu suljettu kierto, jossa materiaali palautetaan uusien astioiden valmistukseen sen sijaan, että se päätyisi polttoon.

Vastuullisuus näkyy myös huollettavuudessa: kannen tai pyörän voi vaihtaa erikseen, mikä pidentää astian käyttöikää ja pienentää kokonaiskustannuksia.

Kärkkäisen mukaan juuri nämä elinkaaritekijät jäävät helposti huomiotta, jos astioita tarkastellaan pelkän hankintahinnan kautta.

“Jäteauton kuljettaja voi kävellä työvuoron aikana jopa 12 kilometriä astioita siirtäen. Pyöräkoko, kahvan sijoittelu ja rakenne vaikuttavat siihen, miten kuormittavaa työ on”, Kärkkäinen sanoo. 

Huonosti liikkuva tai rakenteeltaan heikko astia lisää kuormitusta, hidastaa keräystä ja kasvattaa tapaturmariskiä. 

Suomen kierrätysaste ei nouse yksittäisillä kampanjoilla, vaan keräysmallin parannuksilla. Pientaloissa ratkaisevaa on se, tapahtuuko lajittelu kiinteistöllä vai jääkö se asukkaan oman aktiivisuuden varaan.  

Monilokeroastia muuttaa keräyslogiikan. Kun lajittelu tehdään helpoksi ja tuodaan osaksi arkea, sitä myös tehdään. Samalla sekajätteen määrä voi puolittua, kierrätysaste nousee ja kuljetuksista syntyviä CO₂-päästöjä voidaan vähentää. Kyse on ratkaisusta, joka parantaa ympäristötuloksia ja kustannustehokkuutta, ja samalla lisää asukkaiden tyytyväisyyttä. 

“Kyse ei ole yksittäisestä astiasta. Kyse on siitä, miten koko järjestelmä rakennetaan tukemaan kiertotaloutta”, Kärkkäinen kiteyttää. 

Käytännössä monilokeroastian käyttöönotosta vastaa paikallinen jätehuoltoyhtiö, joka järjestää jätteiden keräyksen alueellaan. 

Jos olet kiinnostunut monilokerokeräyksestä omalla pientaloalueellasi, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oman alueesi jätehuoltoyhtiöön. Jäteyhtiö voi kertoa, onko monilokerokeräys käytössä alueellasi, millaisia ratkaisuja on tarjolla ja miten sen voi saada käyttöön. 

Monilla alueilla monilokerokeräys on otettu käyttöön vaiheittain. Paikalliselta jäteyhtiöltä saa ajantasaisimman tiedon oman kunnan tilanteesta ja mahdollisista suunnitelmista. 

Jätehuoltoyhtiöitä, jotka tarjoavat monilokerokeräystä:  

• Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy: Lappeenranta, Imatra, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari  
• HSY: Helsingin seudun ympäristöpalvelut – Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa  
• Kiertokaari Oy: Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Siikajoki, Simo 
• Kiertokapula Oy: Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula, Valkeakoski 
• Lakeuden Etappi Oy: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Ähtäri 
• Lounais-Suomen Jätehuolto Oy: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Turku, Uusikaupunki  
• Rosk’n Roll Oy Ab: Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Vihti 
• Salpakierto Oy: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila 
• Stormossen Ab Oy: Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri 

Lista perustuu saatavilla oleviin tietoihin monilokerokeräystä tarjoavista kunnallisista jätehuoltoyhtiöistä. Pyydä lisätietoja oman alueesi jätehuoltoyhtiöltä. 

Finncont – turvallisia, testattuja ja vastuullisia kierrätysratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin.